Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

roolipeli

roolipelaamaan

 1  2  > [ Kirjoita ]

Nimi: Trithan

23.01.2019 18:59
Nova Quinn | Baari

Nainen hiljeni itsekin kuuntelemaan ja tarkkailemaan baarin ympäristöä. Hän piti ihmisten katselemisesta - ainakin niin kauan kun he eivät huomanneet Novan katsovan. Siinä oli jotakin lohduttavaa, varsinkin jos oli ensin viettänyt viikon yksin metsässä. Kasperin puhuessa sitten töistään, Nova nyökkäsi pienesti. Kyllä hänkin oli huomannut, miten rikokset olivat lisääntyneet, ja jopa hänenkaltaisensa erakko oli kuullut huhuja ja tarinoita jengitoiminnasta.
"Voin uskoa", nainen sanahti vain. Nova ei pystyisi ikinä työskentelemään poliisivoimissa, se kuulosti liian haastavalta.

"Toki", Nova sanoi Kasperin ehdottaessa tupakalle menoa. Kyllä hän oli useamman askin elämänsä aikana polttanut, vaikkakin hyvin harvaltaan. Hänen isänsä oli ollut kova polttamaan tupakkaa, ja varsinkin tuon kuoleman jälkeen Novakin oli polttanut. Nainen nousi pöydästä seisomaan, kulauttaen vielä loput oluestaan alas kurkustaan samalla, laskien tuopin sitten takaisin pöydälle. Alkoholi tuntui jo mukavasti, ja Novan täytyi keskittyä tasaamaan itsensä. Ehkä ulkoapäin Nova ei näyttänyt kovinkaan humaltuneelta, sillä nainen oli tottunut tähän tunteeseen.
"Minulla ei kyllä taida olla..." Nova mutisi hiljaa, taputellen taskujaan. Lompakko, sytkäri... mutta ei tupakka-askia. Varmaan ensimmäistä kertaa Nova käänsi katseensa kunnolla Kasperiin. "Olisko sinulla tarjota?"

Nimi: Riitasielu

22.01.2019 10:40
Kasper Mahoney | Baari

Jossain kauempana kilahti lasi kenties pöytää tai tiskiä vasten, johon Kasper kiinnitti huomionsa. Naisen vastaus meinasi mennä kokonaan ohi, kun miehen katse seilasi jonnekin ääneen suuntaan. Keskittymiskyky ei tainnut koskaan olla hänen vahvimpia puoliaan ihmissuhteissa. Toisaalta Nova katsoi melkein aina kaikkialle muualle kuin miehen kasvoihin, joten tuskin tuo huomaisikaan, liekö jopa pitäisi sitä vaan parempana vaihtoehtona kuin suoraa yhtäjaksoisen tuijottamisen.

Kasper tunsi itsensä typeräksi tajutessaan, ettei ollut ajatellutkaan vaihtoehtoa, että toinen maalaisi ihmisiä, ehkä se johtui olettamuksesta, että Nova istuisi päivät pitkät yksin metsän keskellä, minne tuskin ihmisiä eksyisi maalattavaksi. Kasperin teki mieli myöntää, että hän ei oikeastaan tiennyt maalaamisesta yhtään mitään, mutta puristi vain huulensa yhteen ja sivusilmällä seurasi, kun nainen otti juomastaan taas kulauksen ja kysyi väsyttikö häntä. Pieni osa hänestä halusi olla rehellinen ja sanoa, että ei kunhan vaan mietin tässä omia virheitäni elämässä, kun taas suurempi osa vannoi vaan nyökyttämisen ja epämääräisen muminan puolesta. Kasper valitsi niiden välimaaston. “Ei tässä mitään, pitkä päivä takana, perus settiä”, hän vakuutti, ja pyöritteli sitten juomaa tuopissaan kuin aikoisi vielä juodakin sen. Sheriffinlaitoksella työskentelevän oli helppo turvautua kaikessa syyttämään työtään, etenkin nyt kun tutkittavia tapauksia tuntui tulevan ovista ja ikkunoista. “Näistähän ei nyt hirveästi saisi puhuakaan, mutta onhan se kaikkien tiedossa, että rikoksia on alettu viljelemään ihan ennätystahtia”, tämän kädet eksyivät lauseen mukana tuopista ristiin pöydälle. “Tai siis ei ole tarkoitus pelotella. Näitä työn huonoja puolia, kun näkee rikoksia kaikkialla missä niitä ei aina edes ole”, Kasper lisäsi sutjakkaasti. Oli siinäkin työntekijä, kun pelottelee vapaa-ajallaan piirikunnan asukkaita.

Ilma tuntui jotenkin samealta siinä pienessä paikallisbaarissa, ja jos hän olisi tujakassa humalatilassa, kuvittelisi hän varmaan tätä tunnettaan joksikin savukoneeksi tilan nurkassa. Mitään savukonettahan ei tietenkään ollut, mutta niin painavalta ilma tuntui, kun ihmisiä lappasi enemmän sisälle baarin hämyisen kellertävään ilmapiiriin. Kasper päätti, että raitis ilma tekisi hyvää, baarin alkoholin katku alkoi muistuttaa jo liikaa teini-iän kotibileistä, joita ei mielellään muisteltaisi. “Sattuuko savuke maistua, voisin käydä ulko-oven puolella nopeasti?” tämä tiedusteli vilkaisten oven suuntaan. “Toki seura kelpaa vaikkei rööki maistu, jos itseäsi ei haittaa”, Kasper naurahtaa vielä loppuun.

Nimi: Trithan

20.01.2019 21:11
Nova Quinn | Baari

Kasper vaikutti hiukan yllättyneeltä, kun tuo kuuli Novan olevan maalari. Nainen nyökkäsi pienesti, ristien kätensä syliinsä, myös vilkaissen niitä. Nova kuitenkin käänsi katseensa nopeasti takaisin pöytään - se jopa kävi nopeasti Kasperissa, mutta edelleen nainen vältteli suoraa katsekontaktia kuin ruttoa.
"En minä", Nova ehti jo aloittaa, kun mies puhui jotain luonnon maalaamisesta. Toki hän oli sitäkin joskus kokeillut, mutta ei se oikein ollut hänen juttunsa. Nainen vilkaisi Kasperin käsiä kun mies mainitsi ne, ja nyökkäsi pienesti. Hän kyllä nautti niistäkin.
"Minä maalaan.. ihmisiä", Nova kertoi sitten. Ei Kasper varmaan sillä tiedolla mitään tehnyt, mutta väliäkö sillä oli? Nainen oli yrittänyt olla juomatta liikaa, varsinkin nyt kun hänellä oli seuraakin, mutta silti hän ei voinut estää itseään kun Nova tarttui taas kerran tuoppiinsa ja joi siitä. Olut tuntui turvalliselta, ja se helpotti tilannetta hänelle.
"Väsyttääkö sinulla?" Nova kysyi sitten, häveten hiukan heti kysymyksensä suoruutta. Ei kukaan kysynyt tuollaista. Nainen käänsi katseensa kasvojaan hierovasta Kasperista tuoppiinsa.

Nimi: Riitasielu

13.01.2019 01:03
Kasper Mahoney | Baari

Vaikka Kasper oli erittäin tarkka mitä muiden kommentteihin tuli hänen taidoistaan työssään, hän ei kaihtanut itseironiaa silloin, kun koki tilanteen vaativan huumoria. Tämähän ei ollut mitenkään imarteleva piirre, ja entinen puoliso Heatherkin oli siitä huomauttanut, ettei voinut ymmärtää miten Kasper osasi vitsailla omalla kustannuksellaan, mutta auta armias jos joku muu sanoi hänestä jotakin työhön liittyvää. Ehkä se johtui siitä, että hän todellisuudessa epäili itsekin oliko lainkaan oikealla alalla. Miksei hän ruvennut vaikkapa rekkakuskiksi?

Novalle vitsi ei mennyt läpi, mutta eipä se näyttänyt tätä hetkauttavan mihinkään suuntaan, ehkä ilmeessä oli pientä kummeksuntaa, mutta siinä kaikki. Nainen jäi tuokioksi epäröimään vastausta kysymykseen, mikä vähän ihmetytti Kasperia. Eikö toinen osannut kertoa vai tekikö tämä jotain päivänvaloa kestämättömiä asioita, joita ei voinut kertoa ainakaan apulaissheriffille. Kasper kirosi oman työ-minänsä helvettiin, ehkä normaalit ihmiset eivät vain tykkää puhua tuntemattomille elämästään - siinä kaikki. Sitä paitsi, mitä hän itse vastaisi samassa tilanteessa: hän teki töitä, ruokki kissaa josta ei edes pitänyt, tai niin itselleen väitti, haikaili ex-puolison perään ja teki liikaa töitä. Sehän kuulostikin niin paljon paremmalta.

Sitten tämä kertoi asuvansa metsässä. Tavallaan se yllätti, tavallaan ei. Olihan nainen sen oloinen, ettei pahemmin ehkä kaupunkirysässä viihtynyt, mutta nykyisin yhä harvempi tuntui haluavan jäädä syrjäseuduille. Tietysti jos koko ikänsä Northburyssa on asunut, saattaa ulkomaailma tuntua liian isolta. Ei hän itsekään kovin paljon maailmaa ollut nähnyt, ja hän muisti elävästi miten nuorena Pohjois-Dakotan ulkopuolella tunsi itsensä aina niin pieneksi.
“Maalari?” Kasper kysyi kuin ei olisi kuullut, vaikka kuuli vallan hyvin mitä tummahiuksinen nainen sanoi. Ei hän ehkä maalariksi toista kuvitellut, ehkä kirjailijaksi. Metsässä tietysti oli hyvät puitteet omalle rauhalle ja taiteellisille visioille. Mitä tuntui kyllä riittävän yöaikaa kadullakin graffitien muodossa, niitä nilkkejä sai sitten yrittää ottaa kiinni rakeisten ikänsä nähneiden valvontakamerakuvien perusteella.
“No ainakin täällä riittää luontoa mitä maalata...jos siis maalaa luontoa”, Kasper mietiskeli. Hän voisi kyllä kuvitella toisen maalavan vaikka kubistisia taideteoksia. Se sitten olikin ainoa taidesuuntaus mikä koulusta päähän oli jäänyt.
“Itsellä pensseli hyvä kun pysyy kädessä, joutuu pitäytymään metsälenkeissä niitten maalaamisen sijaan”, hän virkkoi ja nosti kätensä tuopilleen, muttei juonut siitä. Hän melkein työnsi sitä kauemmas tajuamattaan ja hieraisi kasvojaan, kuin olisi yhtäkkiä väsynyt. Jokin alkoholissa oli alkanut maistua katkeralta sen jälkeen, kun Heather oli halunnut eron, vaikkei se alkoholista tai baareista johtunutkaan. Silti Kasper melkein pakonomaisesti ajatteli, että ehkä sillä silti oli merkitystä, vaikka Heather olikin sen kieltänyt. Hän ei vain ollut riittänyt ihmisenä. Se tuntui itse asiassa paljon pahemmalta, kuin se, että olisi jätetty baari-iltojen takia.

Nimi: Trithan

12.01.2019 23:09
Nova Quinn | Baari

Nova puri huomaamattaan huultaan, joka oli hänelle melko kummallista kun ajatteli, miten hän itse kummasteli naisia jotka tekivät niin miesten seurassa. No, ehkä se johtui siitä että yleensä ne naiset tekivät niin tahallaan, ja nyt Nova teki itse niin huomaamattaan. Nainen pysyi hiljaa ja antoi katseensa pysyä matalalla, kunnes Kasper sanoi itseään yhdeksi surkeimmista sheriffeistä. Nova kohotti hiukan toista kulmaansa, ja vilkaisi tuota.
"Mitenniin?" nainen kysyi, ymmärtämättä miksi Kasper sanoi niin. Mikä teki tuosta muka surkean? Tai aseman muista seriffeistä. Jos kyseessä oli vitsi, ei Nova sitä täysin ymmärtänyt, mutta ei hän halunnut asiaan takertuakkaan. Kasper nojasi leukaansa käteensä, ja vaikutti muutenkin paljon Novaa rennommalta. Nova kiinnitti itsekin nyt enemmän huomiota ruumiinkieleensä, ja yritti pakottaa itsensä rentoutumaan hiukan. Hän istui niin jähmettyneenä paikallaan, ettei se edes tuntunut mukavalta - se näytti myös varmasti melkein naurettavalta, ja Nova ei halunnut sitä. Jos hän näyttäisi itsevarmemmalta ja vähemmän hermostuneelta, ehkä nainen myös tuntisi niin? Toivottavasti.

"Tuota... olen asunut täällä koko ikäni. Tai en kaupungissa, vaan tuolla metsässä", Nova kertoi, pitäen katseensa taas matalalla. Hänen täytyi ottaa rohkaiseva huikka oluesta, ja jatkoi sitten:
"Lähinnä minä... maalaan", nainen kertoi. Eipä hän oikein muutakaan osannut kertoa itsestään. Nova ei ollut itsekään ajatellut aiemmin tälläistä kysymystä; mitä hän tosiaan teki vielä Northburyssä? Hänellä oli tarpeeksi rahaa muuttaa pois, aloittaa elämä uudestaan jossakin muualla. Mutta jokin piti häntä vielä siellä, joten kai Nova oli tavallaan jumissa siellä.

Nimi: Riitasielu

12.01.2019 21:03
Kasper Mahoney | Baari

Baarin ovi kävi harvakseltaan, mutta kävi kuitenkin sen verran, että uudet tulijat noteerasi pienellä vilkaisulla. Kasvoiltaan tuttuja niiden joukossa näkyi, muttei sellaisia, joiden kanssa olisi koskaan tullut juteltua. Sinänsä hassua, että samaan paikkaan saattoi kokoontua vuosi toisensa perään samoja ihmisiä, mutta silti onnistui olemaan puhumatta osalle ollenkaan. Muodostui jonkinlainen sanaton sopimus, ettei tarvinnut sanoa mitään, ja se oli ihan okei. Se passasi myös Kasperille suurimman osan ajasta.

Nova kertoi olleensa asemalla suhteellisen paljon, joka aikalailla vahvisti miehen epäilyt, että tämän täytyy olla joku sukulainen. Kasper oli yllättynyt, että nainen kertoi tästä, vaikka ehkä toinenkin oletti, että kyllähän nyt paikallinen apulaissheriffi tietäisi muutenkin kaikki kaupungin asiat. Mikä varmaan pitikin omalla tavalla paikkansa pienissä paikoissa, jos osasi yhdistää asioita keskenään ja kuunnella ihmisiä. Novan hätääntynyt lisäys siitä, ettei hän tietenkään putkassa ole istunut, aiheutti hilpeyttä Kasperissa, vaikkei hän toiselle avoimesti haluaisi nauraakaan. Onhan se ihan ymmärrettävää pelätä apulaissheriffin heti yhdistävän hänet varkaaksi tai jengiläiseksi. Ei se uutta ollut.
“Ei huolta, ei me kaikki virkaintoilijat vapaa-ajalla pistetä ketään häkkien taa”, Kasper hymyili lähinnä itselleen, koska Nova oli jo aiemmin laskenut leukaansa takaisin alaviistoon.
“Eli voisi vaikka sanoa, että oot onnistunut tapaamaan aseman yhen surkeimmista sheriffeistä, mutta onhan sekin saavutus sinänsä.” Mies epäili ymmärtäisikö tosikohkon oloinen Nova tätä vitsiksi, mutta pitihän sitä koittaa kepillä jäätä. Tarinaa siinä olisi kerrakseen, jos vain kehtaisi muille kertoa, että onnistui huonolla huumorillaan karkottamaan ihmisen baarista. Sitä ei tietty hyvällä katsottaisi edes asemalla, kun kuulisivat hänen vitsailleen paikallisista surkeista sheriffeistä, eikä vaatisi paljoa, että siellä oltaisiin kyllästyneitä häntä koskeviin huomautuksiin, ja näytettäisiin ovea niin että ikkunat helisivät. Hän ei halunnut kysyä Novalta tarkemmin asemalla vietetystä ajasta, vaan yritti lennosta keksiä muuta, nojaten nyt leukaansa toiseen käteensä:
“No mutta - mitäs itse teet Northburyssa?”

Nimi: Trithan

12.01.2019 19:58
Nova Quinn | Baari

Paljoakaan odottelematta Nova otti toisenkin huikan oluestaan. Yleensä hän ei juonut aivan näin nopeasti, mutta nyt nainen tunsi alkoholin helpottavan tilannetta. Hänen oli helpompi olla avoimempi hiukan alkoholin vaikutuksen alaisena, joten miksei hän käyttäisi sitä hyväkseen? Kasper vaikutti mukavalta henkilöltä, eikä Nova halunnut olla töykeä ja kömpelö pelkän ahdistuksen takia. Nainen ei ollut jutellut kenellekään kunnolla pitkään aikaan, ja yksinäisyys alkoi tuntua jo melkein ylitsepääsemättömältä - ja ainoa mikä siihen auttaisi olisi seura, joten ei Nova voisi sitä vältellä loputtomiin.

"Mmh", nainen hymähti Kasperin kysyessä oliko hänen nimensä tuttu. Samalla Nova antoi katseensa valua taas kauemmas miehen kasvoista, sillä niiden katsominen alkoi taas tuntua hiukan kiusalliselta, varsinkin kun Kasper selvästi haki katsekontaktia, mutta Nova ei tuntenut olevansa vielä siihen valmis. Ei hän itsekään tiennyt miksi hän arasteli sitä niin paljon, mutta ainakaan nyt Nova ei halunnut ajatella asiaa enempää; hän katsoisi Kasperia silmiin sitten kun hän olisi valmis. Mies kertoi olleensa töissä asemalla jo viitisen vuotta, ja Nova nyökkäsi pienesti.

"Minullakin on tullut vietettyä siellä aika paljon aikaa", Nova sanoi, ja vilkaisi nopeasti Kasperin kasvoja, nähden miehen kohottavan kulmaansa. Tämä sai taas kerran pienen sisäisen hätääntymisen heräämään Novassa ja nainen melkein sotkeutui sanoissaan, mutta jatkoi sitten:
"Siis... asiakkaana, tai siis.. en.. en putkassa", Nova sai suustaan ulos, puristaen sitten huulensa tiukaksi viivaksi. Mikä hänessä oli vialla?! Miksei Nova vain osannut puhua kuten normaali ihminen? Tämä oli noloa ja kiusallista, eikä Nova osannut muuttaa tätä mitenkään. Aina kun hän yritti korjata tilannettaan mitenkään, yleensä hän vain pahensi asiaa. Ehkä olisi parempi vain pysyä hiljaa...

Nimi: Riitasielu

12.01.2019 19:22
Kasper Mahoney | Baari

Kasper päätti, että ennen kuin toisin todistetaan hän piti tästä hieman varautuneen eläimen tavoin käyttäytyvästä henkilöstä. Olihan se vähän liioittelua, koska mies teki tämän päätöksen sen perusteella, että Nova hienostelematta pyyhki suunsa käteensä. Ne olivat pieniä asioita, mutta Kasper pisti ne merkille. Hän oli itse takapajulassa kasvanut maalainen, joten fiinit drinkkibaarit kera siivosti siemailtujen juomien, eivät olleet oikein hänen tyylistään, ja yleistäen sellainen seurakaan ei hänen mieltään ihan joka päivä kutkuttanut. Nainen ei näyttänyt ajattelevan ainakaan näkyvästi mitään hänen nimestään, ja tämä ehkä ensimmäistä kertaa nosti katseensa samalle tasolle Kasperin omien silmien kanssa.
“Quinn. Minä siis. Nova Quinn”, toinen ähkäisi sanoja suustaan hiukan töksähdellen. Kasperin mielessä ehti käydä, että ehkei nainen ollut vaan tottunut juttelemaan baarissa kellekään, vaikka ei siellä yleensä muuta tehtävää ollutkaan, mutta ajatus väistyi, kun toisen sukunimi todella iski miehen tajuntaan. Quinn. Siitä ei ollut montakaan vuotta, kun paikalliset uutiset olivat tuutanneet koko kaupunkia kohahduttavasta tapauksesta, jonka myötä Quinnin pariskunta oli menehtynyt. Kasper ei itse ollut tutkijana kyseisessä tapauksessa, mutta mitä todennäköisemmin tutkintamateriaali oli kiertänyt juuri hänen käsiensä kautta varastoon. Sen hän tiesi, ettei tapausta oltu ratkaistu, eikä ainakaan täysiä resursseja tapauksen setvimiseen käytetty. Saattoi tietysti olla, että tämä Nova Quinn ei ollut läheistä sukua, mutta sen perusteella, että Kasper muisteli nähneensä toisen, oli hyvin todennäköistä, että näin oli juuri käynyt asemalla tapauksen tiimoilta.

Nova ilmaisi puoliksi itselleen mutisten, ettei tätä haitannut seura, joten Kasper otti tämän totuutena. Ei kai toinen valehtelemaankaan rupeaisi, vaikka kaikkeahan sitä näki. Kyllähän sitä ihmiset tunnustivat rikoksiakin, joita eivät olleet koskaan tehneetkään, kukin omista syistä. Apulaissheriffinä toimimisessa oli se huono puoli, että työ- sekä vapaa-ajan ajattelumallit sekoittuivat keskenään, ja toisinaan huomasi analysoivan ihmisiä ihan liikaa samanlaisten siivilöiden lävitse kuin rikollisiakin.

Kasperin epäilykset alkoivat mielessä vahvistua entistä enemmän, kun Nova kysyi sattuiko hän työskentelemään sheriffin asemalla. Kasper mietti hetken vastausta, sillä voisihan naisella olla kaunaa selvittämättömästä rikoksesta, ehkä sheriffin laitos oli kohdellut heidän sukuaan väärin - sillä oletuksella, että toisella puolella istuva Nova oli se, keneksi Kasper häntä ajatteli. Ehkä vankka epäilys sai naisenkin olemukseen hiukan varmuutta, sillä tämä suuntasi katseensa uudemman kerran melkein kohti Kasperin omaa. Toisen silmät olivat hyvin tummat, ja sopivat siihen mystiikkaan, jota tämä Nova tuntui viestittävän ympärilleen.
“Kovasti ainakin yritän. Tuttu nimi vai?” Kasper naurahti hyväntuulisesti, hän ei ollut varma oliko oikea aika heittää vitsiä, mutta ei se nyt tilannetta kauhean paljon pahemmaksi voinut viedä. Tai sitten pystyin, mutta hän ei vain välittänyt tarpeeksi.
“On siellä joku viitisen vuotta tultu tepasteltua ainakin, ettei olisi ihme”, hän lisäsi tarkentavasti, ja noukki tässä välissä tyystin unohtuneen juomansa suulleen, jottei jäisi täysin jälkeen Novan tahdista. Omalla tavallaan Kasper piti siitä, että kadulla jotkut kaupunkilaiset saattoivat tervehtiä tuttavallisesti siitä syystä, että hän sattui olemaan apulaissheriffi, mutta olihan siinä - kuten kaikessa huonotkin puolensa.

Nimi: Trithan

12.01.2019 18:31
Nova Quinn | Baari

Samalla kun mies esitteli itsensä Kasperiksi, Nova nosti täyden tuopin huulilleen ja otti siitä pitkän kulauksen. Olut alkoi jo kyllä tuntua, mutta ei läheskään tarpeeksi että nainen pystyisi täysin rentoutumaan siinä tilanteessa. Nova laski tuopin sen alustalle, ja pyyhkäisi kämmenselällään suutaan, uskaltautuen sitten katsomaan mieheen. Mahoney... nimi kuulosti yhtäkkiä tutulta, ja se myös selitti miksi tuon kasvotkin olivat vaikuttaneet tutuilta. Mutta ensin kun Nova ehti kysyä siitä mitään, hän tajusi ettei ollut kertonut omaa sukunimeään, voi paska.
"Äh, Quinn. Minä siis. Nova Quinn", sanat tulivat melkein itsestään Novan suusta ulos, ja nainen halusi irvistää siitä miten kiusallinen hän oli. Ei kukaan puhunut sillä tavalla - ei ainakaan kukaan, kenen kanssa Nova oli sattunut puhumaan.

Sitten Kasper huomautti vielä että Nova saisi sanoa, jos hän ei halunnut seuraa. Nainen pudisti pienesti päätään, antaen katseensa laskea hetkeksi pöytään. Ei häntä seura haitannut, lähinnä hän vain jännitti sitä sen takia, ettei osannut käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. Ehkä tämä kömpelyys sai Novan vaikuttamaan siltä, kuin hän ei haluaisi seuraa.
"Ei minua haittaa", Nova sanoi, huomaamattaan melko hiljaa. No, toivottavasti mies kuuli sen. Jälleen Nova pyöritteli tuon nimeä mielessään. Kasper Mahoney... Mahoney... Hetkinen, apulaisseriffi Mahoney? Sen hän oli varmasti kuullut jossakin aiemmin. Tietenkin viimevuosina Nova oli viettänyt runsaasi aikaa seriffin asemalla ja virkavallan kanssa, joten ei olisi ihme jos hän olisi nähnyt tuon jossain ohimennen.
"Anteeksi mutta.. työskenteletkö seriffin asemalla?" Nova kysyi sitten, uskaltaen kohottaa katseensa mieheen, vältellen kuitenkin vieläkin suoraa katsekontaktia. Kysymys saattoi kuulostaa ehkä hiukan epäilevältä, mutta se lähinnä johtui siitä ettei Nova ollut itsekään asiasta täysin varma. Tämä olisi noloa, jos hän muistaisi väärin.

Nimi: Riitasielu

12.01.2019 15:59
Kasper Mahoney | Baari

Kasper ei nähnyt tarvetta täydentää heidän välillään olevaa hiljaisuutta, kun he odottivat oluita pöytään. Vaikka nainen ei vaikuttanut varsinaisesti kaipaavan seuraa, ei hän ollut sinänsä vihaisen tai töykeän oloinenkaan. Lähinnä tummahiuksisen tiukasti yhteen, tuimaksi viivaksi painautuneista huulista tuli kuva, että tämä oli jossain muiden saavuttamattomissa, eikä olisi halukas antamaan itsestään mitään ylimääräistä. Yhtäkkiä nainen kiitti nopeatempoisella lausahduksella, mikä sai Kasperin kulmat kohoamaan. Ei kanssaihmisen käytöstavoissa mitään väärää ollut, mutta Kasper toivoi, ettei toisella puolella istuva nainen kokisi tarvetta olla mitenkään turhan kohtelias. Tuoppi sinne tai tänne. Mies nosti vastaukseksi kasvoilleen vain toispuoleisen hymyn.

Kun baarimikko lähestyi pöytää, Kasper kiinnitti huomionsa tuoppeihin, joiden sisällön pyörteet välkehtivät lampun alla liikkeestä johtuen. Melkein huomaamattomalla pään kallistuksella, ja katsekontaktilla Kasper kiitti juomista omalta osaltaan, kun ne laskettiin pöytään. Kaukaisesti tutun näköinen nainen veti omansa heti lähemmäs, jolle Kasper hymähti vähän huvittuneestikin - toinen ei varmasti ollut ensi kertaa baarissa.
“Tuota”, nainen aloitti arvaamatta, ja sai Kasperin silmät taas etsimään toisen katsetta, mutta sitä ei ollut saatavilla. Eipä se haitannut.
“Olen Nova”, Kasper ajatteli ensin, että Novaksi itsensä esitellyt nainen oli jatkamassa, mutta tämä hiljeni tyystin. Hän yritti muistaa oliko törmännyt nimeen jossakin, mutta mitään muistikuvia ei tullut. Toisen piirteet olivat vain sellaiset, ettei Kasper voinut kuvitella vain ajatelleensa nähneensä naisen aikaisemmin. Ehkä sitten vain vilaukselta kadulla. Kasper oli tutkivinaan sormenpäillään pöydällä olevaa tuopinalusta, jossa ei ollut kuin kursiivilla kirjoitettu olutmerkki.
“Kasper”, mies vastasi, odottaen vaihtuisiko Novan katse nimen kuullessaan.
“Mahoney”, Kasper lisäsi vielä varmuudeksi. Mahoney saattaisikin olla tuttu, sillä sukunimeä työpiireissä yleensä käytettiin, ja saattoi olla tuttu laitapuolen kulkijoillekin. Mikäli Novalla sellaista yhteyttä olisi ja tunnistaisi Kasperin virkamieheksi, olisi tällä nyt oiva tilaisuus lähteä paikalta, jos seura apulaissheriffin kanssa ahdistaisi liikaa. Kasperilla itsellään ei ollut ongelmaa rikollispiireissä liikkuvien kanssa vapaa-ajallaan, vaikka ehkä olisi pitänyt olla.
"Saa sitten sanoa jos et halua seuraa, tälleen renttumaisesti kun tuli istuttua kysymättä", Kasper huomautti vielä loppuun.
Mies nosti esittelynsä jälkeen tuopin ilmaan, ja otti kulauksen. Ajattelikohan nainen, että hän oli leikkimässä täällä jotain prinssi Uljasta valkoisella ratsullaan? Sellaista kuvaa hän ei halunnut antaa, mutta aivan varmasti työpaikalle kiirisi tieto, että Kasper Mahoney nähtiin naisen kanssa baarissa. Erostaan Kasper ei kovin monisanaisesti ollut työpiirissäkään puhunut, mutta tokihan kaikki sen tiesivät, ja olivatkin patistaneet Kasperia hakemaan seuraa. Häntä ei vain liiemmin kiinnostanut hypätä mihinkään suin päin tai edes katsoa ketään sillä silmällä, mutta eipä onneksi vastapuolikaan vaikuttanut olevan sen henkinen. Toki oli liian aikaista tehdä pitäviä johtopäätöksiä.

©2019 Northbury RPG - suntuubi.com