Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

roolipeli

roolipelaamaan

<  1  2  3  4  5 [ Kirjoita ]

Nimi: Trithan

12.01.2019 12:34
Nova Quinn | Baari

Nova ei ehtinyt istua epätoivoisessa ahdistuksessaan kovinkaan pitkään, kun hän yhtäkkiä kuuli äänen läheltään. Nainen käänsi tumman katseensa pöydästä mieheen joka oli ilmestynyt hänen pöytänsä luokse, ja kysyi nyt oliko täällä kaikki ok. Mies oli pukeutunut siniseen pitkähihaiseen, ja tuo oli jonkin verran Novaa pidempi, eikä vaikuttanut kovinkaan uhkaavalta tai humalaiselta - hyvä.
"Ai... sinä näit sen, tottakai", Nova ehti jo mutista, ennen kuin tajusi että hänen varmaan kannattaisi puhua vähän kovempaa, että se kuuluisi baarin äänien yli. Nainen pyyhkäisi toisella kädellään ensin pari hiussuortuvaa pois kasvoiltaan, ja laski sitten molemmat kätensä syliinsä pöydän alle, antaen katseensa vaeltaa lähiympäristössä. Jostain syystä Novan oli aina vaikea katsoa uusia ihmisiä kasvoihin, varsinkin silmiin.

"On. On kaikki ok", Nova sanoi sitten, yrittäen vakuuttaa samalla itsensäkin. Ei se äskeinen nyt mitään ihmeellistä ollut ollut, mutta tarpeeksi järkyttääkseen vähän jo valmiiksi ahdistunutta Novaa. Hän ei vain ollut tarpeeksi humaltunut tähän, ja oli vielä hiukan liian hermostunut baarissa oleskeluun. Kyllä se tästä helpottaisi. Ehkä hän vain tarvitsi lisää juotavaa, harmi vain että hänen olut alkoi olla taas lopussa. Nova tarttui varovaisesti tuoppiinsa, ja joi sen lopun sisällön yhdellä kulauksella, laskien lasin sitten takaisin pöydälle. Vielä nainen ei kuitenkaan uskaltanut liikkua pois pöydästään, sillä ei hän halunnut vaikuttaa töykeältä.


Nimi: Riitasielu

12.01.2019 01:56
Kasper Mahoney | Baari

Oli lähes koomista huomata miten elämäntavat muuttuivat päivä päivältä enemmän opiskelijaboksielämäksi: tuoremehu juotiin surutta suoraa tönäkästä, vessan rengas jäi ylös suurimman osan ajasta, ja vaatteet hyvä kun kerkesivät vaatekaappiin, kun ne aina lojuivat joko lattialla tai pesukoneessa. Heather oli tuonut jotain järjestystä Kasperin elämään, jota hän nyt kovasti kaipasi, sillä miksi sitä siivota, kun itse oli ainut joka joutui kämppää katsomaan. Niin ja se perhanan kissa. Mies tuijotti avainnippua kädessään, ikään kuin se auttaisi muistamaan, että kyllä - sinulla on avaimet mukana, eikä tarvitsisi vainoharhaisena kaivella taskuja heti oven kiinni laittamisen jälkeen. Kissakaan ei vaivautunut tulemaan paikalle, kun Kasper painoi ovenkahvan alas.

Baarin valot hohkasivat pimentyneeseen iltaan lämmintä sävyä, ja mies alkoi miettiä oliko tummansininen pitkähihainen jopa liian kuuma tähän säähän, vaikka ilma tietysti kolenisi vielä yötä kohti. Alkoholikin lämmittäisi kehossa sen verran, että pieni epäilys omasta valinnastaan Kasperille heräsi. Muutama ihmisrypäs käveli kauempana, mutta tummahiuksinen mies ei kyennyt erottamaan heidän kasvojaan, ainoastaan tölkin helinä kaikui kadulla, kun yksi heistä paiskasi alumiinisen kappaleen maahan.

Jokin baarien tunnelmassa sai hänet aina valpastumaan. Ehkä se oli pieni epäilys, että baarissa saattoi olla joku, joka kantoi kaunaa virkaveljelle, tai mahdollisesti jopa juuri hänelle, ja sattuisi tunnistamaan tämän. Hän ei ollut kova huutamaan virastaan, vaikka ylpeä työstään olikin.

Tilattuaan yhden oluen, hän asettui istumaan pöydän ääreen, johon valo juuri ja juuri ylsi pehmeästi. Kasper tuijotti oluen pintaa hetken ja uppoutui siihen kuin siinä olisi jotain harvinaislaatuista. Hän oli pohtinut alkoholin juonnin kokonaisvaltaista lopettamista aiemminkin, mutta aina baarissa ajatus muistutteli häntä ponnekkaammin. Huokaistuaan syvään, hän nosti suuren tuopin suulleen kuten niin monena muunakin viikonloppuna, että pelkkä ajatuskin lopettamisesta alkoi tuntua tekopyhältä.

Kasper ehti juoda tuoppinsa puoleen väliin, kun kaksikko kiinnitti hänen huomionsa. Jo hyvissä pienissä olevalta vaikuttava mies näytti varsin epäilyttävästi pyrkivän lähemmäs naista, jonka olemuksesta oli vaikea saada selkoa. Mutta jopa Kasperkin pystyi näkemään, etteivät viestit ainakaan myötämielisiä olleet. Mies parahti jotain kovempaan ääneen, josta oli puuroisuuden, taustamusiikin, ja lyhyen välimatkan vuoksi vaikea saada täyttä selkoa, mutta tämä sai naisen ottamaan lähes huomaamattomia sivuliikkeitä kauemmas. Tällä täytyi olla epämukava olla.

Kun mies oli lähtenyt pöydästä, Kasper yritti olla tuijottamatta pöytään paikalle jäänyttä tummapiirteistä naista. Olisiko liian tungettelevaa mennä kysymään oliko kaikki ok? Eikö se ollut periaatteessa kansalaisvelvollisuus, etenkin virassa olevalle? Kasper katsoi vielä naista, joka nojasi pöydälle nostettuihin käsiinsä, ja nousi hitaasti ylös. Tuopin hän nosti huolellisesti mukanaan, vaikka juoman määrästä johtuen läikkymisvaaraa ei pitäisikään olla. Hän silmäili ympäristöään, mutta muut näyttivät olevan omissa maailmoissaan tai keskustelunsa syövereissä. Melkein naisen pöydän vieressä ollessaan Kasper rykäisi hiljaa kurkkuaan ja yritti olla mahdollisimman rento.
“Onhan täällä kaikki ok?” Kasper tajusi lauseen sanottuaan, että nythän nainen ainakin tiesi, että hän oli nähnyt koko episodin ja ollut sanomatta sanaakaan, mutta piti silti yllä pokerinaamaansa. Hän olisi rehellisesti sanottuna ymmärtänyt vaikka nainen olisi heittänyt loput oluestaan hänen päälleen ja kironnut miten oli saanut tarpeeksi baarissa juttelemaan tulevista miehistä. Tavallaan ajatuksessa oli jotai hyvin huvittavaakin, ja hän päästi kasvoilleenkin pienen laimean hymynkareen.

Nimi: Trithan

11.01.2019 20:01
Nova Quinn | Baari

Baarin tunnelma oli melko miellyttävä sinä myöhäisiltana, eikä Novalla enää kaduttanutkaan ihmisten ilmoille lähteminen. Illan tullen yksinäisyys oli ajanut jopa tämän erakon pois piilostaan, ja nainen olikin ehtinyt istua pienen pöytänsä ääressä jo jonkin aikaa. Tuopillinen tummaa olutta oli jo kadonnut ja toista vietiin, ja Nova alkoi tuntea olonsa hiukan vähemmän ahdistuneeksi. Vaikka baarissa ei ollutkaan tungosta sinä iltana, ja musiikkikin oli hänen mielestä hyvää, oli tälläisiin paikkoihin tuleminen aina melko jännittävää ja ahdistavaa Novalle. Alkoholi onneksi auttoi aina tähän ongelmaan, ja sai jopa hänet rentoutumaan jonkin verran. Ei kuitenkaan tarpeeksi, että Nova pystyisi juttelemaan noin vain tungettelevalle tuntemattomalle, kuten tälle oudolle miehelle joka nyt istui hänen viereensä pöydän ääreen.

"Anteekshi, mutta onks täshä vappaa?" mies kysyi hyvin epäselvällä äänellä, ja siitä ja viinanhajusta Novan oli helppo päätellä että tuo oli aivan päissään. Eihän kello ollut edes vielä kovinkaan paljon! Tummahiuksinen nainen tunsi sisäisen paniikin heräävän itsessään, ja vain tuijotti sänkinaamaista miestä hämillään. Mies ei vaikuttanut välittävän siitä, ettei Nova vastannut hänelle ollenkaan, vaan hivuttautui vielä lähemmäs.
"Mikshi noin kaunis neiti isthuu tääl aivan yksin?" mies onnistui kysymään, läikyttäen hiukan omaa juomaansa housuilleen. Nova vilkaisi housuihin imeytyvää olutta, mutta mies ei itse vaikuttanut huomaavan ollenkaan. Sen sijaan mies kurtisti kulmiaan Novan hiljaisuudelle ja katsekontaktin välttelylle, ja hivuttautui taas lähemmäs.
"Täh?! Ookshie mykkä tai jotain? Enks mää muka kelepaa neitille?" mies näytti selvästi ärsyyntyvän nyt, ja se vain pahensi Novan ahdistusta, ja nainen hivuttautui penkillään hiukan kauemmas miehestä, vetäen myös tuoppinsa kauemmas pöydällä.
"Anteeksi", Nova sanoi vain nopeasti, kääntäen katseensa poispäin. Miksi tuommoinen humalainen tuli hänelle puhumaan? Olihan baarissa varmasti paljon mielenkiintoisempiakin ihmisiä, joita mennä häiritsemään. Nova kuuli miten mies tuhahti äänekkäästi ja mutisi jotain typeristä naisista, mutta onneksi sitten nousi ja käveli pois pöydästä. Nova vilkaisi miehen perään, ja otti sitten pitkän kulauksen tuopistaan, jonka sisältö alkoi olla jo aika lopussa. Erakko huokaisi, nostaen molemmat kätensä pöydälle ja nojaten otsansa kämmeniinsä, pitäen kasvonsa kuitenkin näkyvissä. Mitä ihmettä tuollaisissa tilanteissa piti muka tehdä? Ehkä tänne tuleminen oli sittenkin ollut virhe.

©2019 ɴᴏʀᴛʜʙᴜʀʏ ʀᴘɢ - suntuubi.com